RAJAN PUUN ISTUTTAMINEN UTSJOELLE

12.8.2015

Rajan puuksi oli valittu pihlaja, jota pitää pystyssä Utsjoen kirkkoherra Arto Seppänen, hänen vasemmalla puolellaan valtuuston puheenjohtaja Aulis Nordberg ja äärimmäisinä Rajaseutu ry:n edustajat Matti Väistö ja Arno Latvus.
Rajan puuksi oli valittu pihlaja, jota pitää pystyssä Utsjoen kirkkoherra Arto Seppänen, hänen vasemmalla puolellaan valtuuston puheenjohtaja Aulis Nordberg ja äärimmäisinä Rajaseutu ry:n edustajat Matti Väistö ja Arno Latvus.
Jumalanpalvelus pidettiin Utsjoen v. 1854 valmistuneessa kivikirkossa sekä suomeksi että saameksi.
Jumalanpalvelus pidettiin Utsjoen v. 1854 valmistuneessa kivikirkossa sekä suomeksi että saameksi.
Kirkon läheisyyteen rakennettiin aikoinaan kirkkotupia, joissa yövyttiin esimerkiksi markkinoiden, käräjien, kaupankäynnin ja kirkkopyhien aikana usein parikin viikkoa. Tällöin tavattiin tuttuja, mutta hoidettiin myös esim. kasteet, häät, rippikoulut.
Kirkon läheisyyteen rakennettiin aikoinaan kirkkotupia, joissa yövyttiin esimerkiksi markkinoiden, käräjien, kaupankäynnin ja kirkkopyhien aikana usein parikin viikkoa. Tällöin tavattiin tuttuja, mutta hoidettiin myös esim. kasteet, häät, rippikoulut.
Alunperin kirkkotuvat ovat olleet yksittäisten sukujen ja perheiden rakentamia ja omistamia, käräjä- ja voudintupaa lukuunottamatta.
Kirkkotupia käytettiin myös muina aikoina välipysäkkeinä matkattaessa paikasta toiseen. Utsjoen kirkkotuvilla on myös pidetty leirimuotoisia rippikouluja ennen kuin muualla Suomessa sellaisista edes tiedettiin.
Alunperin kirkkotuvat ovat olleet yksittäisten sukujen ja perheiden rakentamia ja omistamia, käräjä- ja voudintupaa lukuunottamatta. Kirkkotupia käytettiin myös muina aikoina välipysäkkeinä matkattaessa paikasta toiseen. Utsjoen kirkkotuvilla on myös pidetty leirimuotoisia rippikouluja ennen kuin muualla Suomessa sellaisista edes tiedettiin.
Edelleenkin osa tuvista on yksityisten henkilöiden tai sukujen omistuksessa, kirkkotuvat ovat olleetkin käytössä aina 1940-luvun puoleenväliin. Parhaimmillaan Utsjoen kirkkotupa alueella on ollut kaksikymmentä tupaa. Nyt rakennuksia on yhteensä 13.
Edelleenkin osa tuvista on yksityisten henkilöiden tai sukujen omistuksessa, kirkkotuvat ovat olleetkin käytössä aina 1940-luvun puoleenväliin. Parhaimmillaan Utsjoen kirkkotupa alueella on ollut kaksikymmentä tupaa. Nyt rakennuksia on yhteensä 13.
Guttormin sukua oli koolla.
Guttormin sukua oli koolla.
Lohiriehan jännitysmomentti on saaliin punnitus. Voitto tuli kotiin Utsjoelle 7,3 kg:n vonkaleella.
Lohiriehan jännitysmomentti on saaliin punnitus. Voitto tuli kotiin Utsjoelle 7,3 kg:n vonkaleella.
Utsjoen kesäyön aurinko peilautuu Tenojokeen yöttömässä yössä.
Utsjoen kesäyön aurinko peilautuu Tenojokeen yöttömässä yössä.
Utsjoen kylän Ailigas-tunturin laelle näkyvät Norjan lumihuippuiset vuoret.
Utsjoen kylän Ailigas-tunturin laelle näkyvät Norjan lumihuippuiset vuoret.

Perinteinen Rajan puu, kasvun ja elinvoiman symboli istutettiin Utsjoen kunnantalon pihamaalle sunnuntaina 12.7. Puuksi oli valittu pihlaja, joka menestyy vielä pohjoisimmallakin leveyspiirillämme. Pihlajaa pidetään pyhänä puuna ja myös onnen symbolina. Istuttajina olivat Utsjoen kunnan johdon ja Rajaseutu ry:n edustajat. Tilaisuudessa rajaseututyön historiasta, merkityksestä ja tulevaisuudesta puhuivat kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio, valtuuston puheenjohtaja Aulis Nordberg, kirkkoherra Arto Seppänen ja puheenjohtajamme Matti Väistö. Tilaisuus päätteeksi maistuivat lohivoileivät ja kakkukahvit, jotka Utsjoen kyläyhdistys oli valmistanut. Edellispäivänä lauantaina oli kisattu Lohiriehan kuninkuudesta, voitto tuli kotiin Utsjoelle 7,3 kg:n vonkaleella. Paikallisuutisten mukaan Utsjoella oli superviikonloppu, kun samaan aikaan järjestettiin perinteinen lohirieha, juhlittiin Vuoden rajakuntaa ja Guttormin suvulla oli sukutapaaminen.